Hui huhtikuun loppua ja pari kylmän kevään väriläiskää

En ole raaskinut haravoida kuolleita heiniä kotipihasta, jotta alla versovat kasvit saavat vielä lämmitellä niiden suojassa. Viime päivinä sää on vaihtunut sekunneissa. Juuri kun ajattelee, että nyt aurinko tuli esiin ja voisi lähteä ulkoilemaan, seuraavassa hetkessä tuleekin trombi, joka tuntuu vievän katon päältä ja lumiräntää alkaa tulla vaakatasossa. Ja kohta sama kuvio toistuu uudestaan.

Mutta näkyy pihassa pari väriläiskää: leskenlehdet loistavat rohkeasti keltaisina kylmyyttä uhmaten ja pajunkissat toistavat keltaista sävyä omien kukkiensa kautta. Mitenkäs näitä sään uhmaajia voisi käyttää?

Paju

Paju (Salix spp) tunnetaan sen sisältämästä salisiinista tai salisylaatista, joka on saanut nimensä pajun latinankielisen nimen mukaan. Kipulääkkeiden salisyylisappo on alunperin eristetty nimenomaan pajusta.

paju

Pajunkissat

Pajunkissat ovat ihanan pörröisiä keväänmerkkejä, joita tosin nykyään etelämmässä saattaa nähdä ympäri vuoden. Pajunkissoilla sanotaan olevan hormoneja tasapainottava ja liiallisia haluja hillitsevä vaikutus. Tällä hetkellä sadoin pienin kukin kukkivia ja siitepölyä erittäviä pajunkissoja on käytetty hermojen rauhoittamiseen ja nukkumisvaikeuksiin. Pieni lusikallinen kuivattuja kukkia riittää teekupillisen valmistamiseen.

Pajunkuori

Paras aika kerätä pajunkuorta on keväällä ennen lehtien puhkeamista, koska silloin kuori irtoaa parhaiten.

Salisiinia sisältävän kuoren voi kuivattaa ja jauhaa, ja sitä voi uuttaa öljyyn tai alkoholiin. Pajunkuoriöljy on ominaisuuksiensa ansiosta hyvä kipuöljy. Myös tuoretta pajunkuorta voi kokeilla pureskella päänsärkyyn synteettisten lääkkeiden sijaan. Tosin salisylaatit voivat ärsyttää herkkää vatsaa. Salisylaatille herkistyneet eivät voi käyttää pajua. Sitä ei myöskään kannata käyttää salisylaatteja sisältävän kipulääkkeen tai verenohennuslääkkeen kanssa samaan aikaan.

Kivun ja kuumeen lisäksi paju tehoaa reumaan, lihassärkyyn ja niveltulehduksiin, ruuansulatushäiriöihin, hiivatulehduksiin seka haavoihin ja ihotulehduksiin. Pajun kuoresta ja lehdistä voi tehdä teetä, öljy- tai alkoholiuutoksia ja vesiuutokseen kastettuja kääreitä.

Kuoritun pajunoksan voi myös kuivata ja säilyttää – jos ei heti käytä – korin punomista tai muita käsitöitä varten. Huomaa, että pajujen keruu ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.

leskenlehti

Leskenlehti

Leskenlehden latinankielinen nimi, Tussilago farfara, kertoo sen käyttömahdollisuuksista. Tussilagon suora käännös tarkoittaa yskän karkottajaa. Leskenlehden kukkimisen jälkeen kasvava lehti taas muistuttaa signatuuriopin mukaisesti keuhkopussia. Kukista ja lehdistä voi uuttaa teetä ja kukista voi valmistaa yskänsiirappia. Kukkia ja niiden varsia voi eri lähteiden mukaan jopa syödä sellaisenaan salaatissa tai kypsytettyinä, mutta se ei ole suomalaisten lähteiden mukaan suositeltavaa, kuten ei yleensäkään leskenlehden muu kuin tilapäinen käyttö. Leskenlehti sisältää maksalle haitallisia ja jopa syöpää aiheuttavia alkaloideja. Hyvä esimerkki siitä, että luonnonkasveihin tutustuessa kannattaa hankkia tietoa useasta lähteestä ja varmistaa kasvin turvallisuus.

 

 

Mainokset

Yksi ajatus artikkelista “Hui huhtikuun loppua ja pari kylmän kevään väriläiskää

  1. Paluuviite: Puureseptejä osa 2: aika silmujen ja kuoren – luontoemo

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s