Puureseptejä osa 2: aika silmujen ja kuoren

Puureseptejä osa 2: aika silmujen ja kuoren

Silmu- ja hiirenkorvaaika on käsillä ja eri vaiheissa pitkässä maassamme. Aiemmasta kirjoituksesta löydät silmumyslireseptin ja täältä yhteenvedon erilaista tavoista hyödyntää puiden antimia. Silmut ovat ihania pureskeltavia sellaisenaankin, ja sopivat salaatin sekaan mainiosti. Karvasmantelin makuisesta pihlajansilmusta voi kokeilla uuttaa mantelilikööriä tai vaikka kehittää jälkiruokareseptin.

020

Pihlajansilmu

 

 

 

 

 

 

 

Pajusta, sen käytöstä ja ominaisuuksista kirjoittelin viimeksi. Tällä kertaa kerron pajunkuoriteekokeilustani ja lisäksi pari muuta kivaa ja yksinkertaista reseptiä. Pajunkuori irtoaa nyt tosi hyvin, vielä lehdellisistäkin oksista. Lehdetkin otin talteen, ja uutin niistä jalkakylvyyn ja loput käytän kasvovedeksi. Pajunlehdet saattavat ärsyttää vatsaa, joten kannattaa käyttää muiden puiden, kuten koivun, vaahteran ja pihlajan nuoria lehtiä salaatteihin. Loput pajunkuoret, joista en keittänyt teetä, laitoin pilkottuna kuivumaan.

Pajunkuoritee

Pajunkuoritee

Pajunkuoritee kipuihin ja särkyihin

Perusohje:

  • Pajunkuorta pieniksi palasiksi leikattuna, kuivattuna 1-2 tl, tuoreena 1-2 rkl
  • n. 0,5 l vettä
  • Lisää kiehuvaan veteen tai kaada kiehuva vesi päälle, anna hautua 10-15 minuuttia

Nauti kaksi kuppia päivässä.

Itse keitin noin litran vettä, johon laitoin muutaman pitkän suikaleen tuoretta, juuri irrotettua pajunkuorta. Annoin porista noin viisi minuuttia, missä ajassa vesi vaihtoi väriä ihanan kullanruskeaksi. Jätin teen hautumaan ja jäähtymään vielä noin kymmeneksi minuutiksi. Uutteessa oli makean lempeän hunajainen tuoksu ja myös maku oli melko vahva, makeahko ja hyvin miellyttävä. Päänsärystä viime päivinä kärsineelle teini-ikäiselle pojalleni laitoin mukaan varmuuden vuoksi mausteeksi hieman hunajaa ja puristuksen limettiä, ja näin ainakin maistui tosi hyvin.

Kupillisen juotuani tsekkasin pojan tuntemuksia: ”mm, no vähän vatsassa tuntuu”. Joo, koska niin tuntui minullakin, ei siis kipua, väänteitä tai sen suurempaa, mutta tuntui. Me ollaan kummatkin kyllä tosi herkkiksiä yleensäkin kaikille vaikutuksille ;). Tunne meni pian ohi, mutta toista kuppia ei tehnyt mieli juoda… Testataan huomenna uudestaan jääkaappikylmänä! Pajunkuori saattaa rasittaa vatsaa, sanotaan, ja ehkä tuo sattui olemaan niin tuoretta ja ytyä kamaa. Tai ehkä pienempikin annostelu pajunkuorta riittää jatkossa.

 

Pajunlehtitee väsyneille jaloille ja auringonsivelemille kasvoille

Perus”tee”ohje”:

  • 2-3 rkl pajun tuoreita lehtiä (kuivattuna 2 tl)
  • 0,5-1 l noin 80 asteista vettä (eli vähän aikaa kiehumisen jälkeen)
  • Kaada vesi lehtien päälle ja anna hautua noin 15 minuuttia.

Käytä osa heti jalkakylpyyn. Laita loput jääkaappiin ja käytä kasvovetenä.

Hiirenkorvajuoma

Tämän ohjeen sain Martoilta Villa Elfvikissä Espoossa luonnonpäivänä 20.5. koivujuoman nimellä.

  • 1 l vettä
  • 2 ½ dl pieniä koivunlehtiä
  • hunajaa
  • sitruunamehua

Keitä lehtiä noin 10 minuuttia. Siivilöi, ja sekoita joukkoon hieman hunajaa ja sitruunamehua (noin puolikas sitruunaa tähän määrään). Tarjoa kylmänä.

 

silmuja

Silmujen aika

 

Mainokset

Puita lautaselle ja iholle: reseptejä osa 1

Viime postauksessa kerroin yleisesti puiden monipuolisesta käytöstä ravintona ja rohtona. Tässä tulee muutama idea ja resepti, miten eri puun osia voi käyttää ruuanlaitossa ja ihonhoidossa, ja samalla lähteitä, mistä lisää reseptejä voi löytää. Muista, että puiden osia saa ottaa vain maanomistajan luvalla.

Lisäksi toinen kirjoitus, jossa esittelen yhden lempipuuni, männyn, tuon metsien suoraselän ja yskän helpottajan.

kataja

Mänty lymyää katajan takana, puhdistavia ja elvyttäviä molemmat

Puureseptejä

Oksat

Keppisoppa

  • 25 cm katajanoksaa
  • 25 cm kuusta
  • 25 cm mäntyä
  • 5 l kaivo- tai lähdevettä
  • 1 rkl aurinkosuolaa (puhdistamatonta merisuolaa)
Huuhtele oksat tai kerää ne sateen jälkeen. Pilko noin 10 cm:n pätkiksi. Keitä vesi ja suola. Kaada kuuma vesi oksien päälle, jolloin veteen liukenee hartseja ja antioksidantteja.

Anna veden seistä huoneenlämmössä kannen alla kaksi vuorokautta. Siirrä sitten kylmään, alle 10 asteeseen, eli jääkaappiin tai maakellariin viikoksi. Siivilöi soppa.

Käytetään flunssan torjuntaan, vastustuskyvyn vahvistamiseen, yskään tarvittaessa 2 dl päivässä.

(Sami Tallberg: Koivunmahlaa & Kaviaaria)

Lehdet

Koivukurkut

  • 1 dl väkiviinaetikkaa
  • 3 dl vettä
  • 2 dl sokeria
  • 1 tl suolaa
  • 5 valkopippuria
  • 3 dl koivun hiirenkorvia
  • 8 avomaankurkkua

Kiehauta liemeksi kaikki muut ainekset paitsi kurkku. Laita pestyt ja viipaloidut kurkut desinfioituihin säilykepurkkeihin ja kaada kuuma liemi päälle. Säilytä kurkut jääkaapissa. Koivukurkut säilyvät jääkaapissa muutaman kuukauden.

(Jouni Toivanen: Viettelevät villiyrtit)

Ruusu-koivu kasvovesi

  • 1 rkl kuivattuja ruusunterälehtiä
  • 1 rkl kuivattuja tai tuoreita koivunlehtiä
  • 1 dl kiehuvaa vettä

Kaada kiehuva vesi lehtien päälle ja anna hautua 15-30 minuuttia. Siivilöi lehdet suodatinpaperin, harson tai tiheän siivilän läpi pulloon.

Havut ja kerkät

Kuusenkerkkäjuoma

  • ½ l mustaseljankukkamehutiivistettä
  • ½ l vettä
  • ½ l kuusenkerkkiä
  • tarjoiluun: jääpaloja

Mittaa kaikki aineet tehosekoittimeen. Anna koneen käydä täydellä teholla noin minuutti. Siivilöi juoma tiheän siivilän läpi. Tarjoa jääpalojen kanssa.

(Arktiset Aromit)

Männynneulasmehu

  • 2,5 dl neulasia
  • 2 l vettä
  • 1 sitruuna
  • 8 dl sokeria

Neulaset ja vesi pannaan kattilaan. Keitetään 30 minuuttia, siivilöidään. Lisätään sokeri ja sitruunamehu. Keitetään 30 minuuttia. Pullotetaan. Säilytetään kylmässä ja nautitaan vedellä laimennettuna.

(Ulla Toivonen, kirjassa Sinikka Piippo: Elinvoimaa puista)

Männynkerkkäsalaatti

  • puolikas kurkkua suikaleina
  • 3 dl kaaliraastetta
  • 2 dl maissinjyviä
  • 6 – 10 kpl pieneksi silputtuja männynkerkkiä
  • 1 dl nuorta saksankirvelisilppua tai persiljaa

(Lehtonen, Ullan yrtit; Yrttitarha)

Silmut

Silmumysli

6 dl kaurahiutaleita
1 dl kauraleseitä
2 tl vaniljasokeria
½ dl hunajaa
1 dl kookosöljyä
½ dl vettä
1 dl kurpitsansiemeniä
½ dl seesaminsiemeniä
2 dl kuivattuja hedelmiä tai marjoja, esim. itse kuivattuja omenarenkaita
1 dl kuusenkerkkiä
1 dl pihlajan- tai koivunsilmuja

Sekoita hiutaleet, leseet ja vaniljasokeri isossa astiassa. Kuumenna hunaja, kookosöljy ja vesi yhdessä kuumaksi liuokseksi (esim. mikroaaltouunissa), mutta ei ihan kiehuvaksi asti. Kaada sulanut liuos hiutaleseoksen joukkoon ja sekoita. Kaada ainekset leivinpaperille uunipellille ja tasoita ohueksi kerrokseksi. Paahda n. 150 asteisen uunin keskitasolla 20 min välillä sekoittaen niin, että ainekset paahtuvat kullan ruskeiksi.

Lisää loppuvaiheessa siemenet ja kuivatut hedelmäpalat, esimerkiksi itse kuivatut omenarenkaat pieninä paloina sopivat mainiosti. Jatka paahtamista 10 min. Sekoita jälleen ja levitä lopuksi myslin pinnalle kuusenkerkkiä ja pihlajan- tai koivunsilmuja. Jatka paahtamista uunissa hyvin lyhyt aika, 2 minuuttia riittää.

Nauti mysliä rahkan, jogurtin tai viilin kanssa.

Säilytä mysliä jäähtyneenä kannellisessa astiassa tai tölkissä huoneenlämmössä. Silmumysli säilyy näin noin viikon.

Voit tehdä toki niin, että et lisää silmuja lainkaan uuniin paahtumaan, vaan keräät joka aamu tai päivä aivan tuoreet silmut mysliannokseesi.

Kuusenkerkkiä ja koivunsilmuja voi hyvin pakastaa puhtaina sellaisenaan ilman mitään käsittelyä muovipussissa. Silmuja on sitten talven keskellä herkullista ripotella myslin päälle.

(Arja Elina Laine, Myllyn Paras Oy)

Pihka

Vehkosuon pihkavoide

5 dl pihkaa kokkareina
2 dl kasviöljyä
1,5 dl hunajaa
Pihka lämmitetään kattilassa, kasviöljy lisätään notkistamaan seosta. Siivilöidään harson läpi mahdollisien roskien poistamiseksi. Lisätään hunaja.

Eteerinen öljy

Mäntyvoide haavoille ja lihaskipuihin

  • 8 rkl oliiviöljyä
  • 20 g mehiläisvahaa
  • 1 rkl hunajaa
  • 10 tippaa eteeristä mäntyöljyä

Kuumennettuun oliiviöljyyn lisätään muut ainekset.

(Sinikka Piippo: Elinvoimaa puista)

Sitten on vielä kaarna, tuhka, mahla, terva, marjat, kukat, kävyt – niistä mahdollisesti lisää myöhemmin. Satuin muuten löytämään muutaman vuoden takaisen jutun männyn kaarnan tehosta tinnituksen hoidossa. Pitää varmaan testata lähipiirissä…

kuuset

Puiden voimaa ravinnoksi ja muutenkin

Puiden voimaa ravinnoksi ja muutenkin

Pidin tänään Lahdessa opiskeluryhmälleni lyhyen session aiheesta villiyrtit ja niiden käyttö kauniissa mutta aamuviileässä Kariniemen puistossa. Koska luonto on vasta pikkuhiljaa alkanut heräillä kevääseen, eikä maasta vielä oikein löydy tutkailtavaa, ajattelin että voisimme käsitellä puita ja niiden ominaisuuksia.

Hankin tietysti tuoreeltaan Sinikka Piipon uuden kirjan, Elinvoimaa puista, joten sekin innoitti aiheeseen. Moni varmaan luki Piipon haastattelun pari viikkoa sitten. Jutussa on paljon asiaa puiden ja metsän terveyshyödyistä. Tässä jatkan hieman samasta aiheesta, paino sanalla hieman, koska yritän pitää kirjoituksen lyhyenä.

NN_product_category_image_aromatherapy_870px_213px

Puiden hyötykäyttö villiyrtteinä

Heti alkuun on tärkeä muistaa, että puiden antimet eivät marjoja (kuten pihlajan- ja katajanmarjoja) lukuunottamatta kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin. Suoraan puusta keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa, muutoin puiden oksia, lehtiä ja käpyjä saa kerätä vain maahan pudonneina.

Kasveja tai kasvinosia ei myöskään saa riipiä suuria määriä yhdestä kohdasta, vaan on hyvä vaihdella paikkaa. Paikan olisi hyvä olla puhdas ja tarpeeksi kaukana liikenteestä, koska puut sitovat ympäristön epäpuhtauksia itseensä.

Ja kuten aina luonnonyrttejä käytettäessä, on tärkeää että kasvin eli tässä tapauksessa puun tunnistaa sataprosenttisen varmasti. Puista, tosin pensasmaisista sellaisista löytyy myrkyllisiä lajeja, kuten korpipaatsama, lehtokuusama ja terttuselja.

Mitä puusta voidaan käyttää?

Lehdet, kukat, silmut, siemenet, kukinnot, kerkät, neulaset, marjat, pähkinät, kuori, tuohi, nila, jälsi, juuret, pihka, terva, mahla, pakurikääpä, tuhka… Tulikos siinä jo koko puu palasteltua?

Keräysaika

Puiden oksat ja kuori kerätään mieluiten keväällä. Mahla valutetaan keväällä noin kuukauden ajan ennen lehtien puhkeamista. Nuoret, hyväkuntoiset lehdet ovat parhaita villivihanneskäyttöön, eli suunnilleen juhannukseen asti. Paras kellonaika villiyrttien keruuseen on aamupäivä aamukasteen haihduttua.

Miten puun osia voi hyödyntää?

Luonnonyrttien käyttömahdollisuuksia on pääpiirteittäin esitelty tässä kirjoituksessa, mutta tässä vielä muutamia esimerkkejä puiden kannalta.

Ruuanlaitossa:

IMG_20140525_142907

männykerkät ovat herkullisia naposteltavia ja mausteena

  • lehdet, nuput ja kerkät salaateissa (esim. koivu, omena, leppä, vaahtera, haapa, kuusenkerkät, pihlajan silmut), muhennoksissa, keitoissa, laatikoissa, leivonnassa, jälkiruuissa…
  • kukat koristeina (kirsikka ja omena esimerkiksi)
  • pettujauho eli männyn nilaosa kuivattuna ja jauhettuna leivonnassa

Mausteena

  • kuivattuna ja jauhettuna suolan seassa (esim. havut ja kerkät, katajanmarjat, omenan, koivun ja lehmuksen lehdet) tai levitteissä
  • öljyyn tai etikkaan uutettuna
  • siirapeissa (esim. kuusenkerkkäsiirappi, myös katajanmarja, männynkerkkä, lehmuksen kukat ym)

Juomana:

  • lehdet, nuput, neulaset, kukat haudukkeena eli yrttiteenä (teekuppitai kovemmat osat kuten pakurikääpä keitteenä)
  • koivunmahla sellaisenaan ja juomayhdistelmissä
  • tuoremehut
  • liköörit, snapsit, viinit
  • smoothien raaka-aineena

Ihonhoidossa:

  • pihka ja terva voiteissa
  • haudukkeet eli vesiuutteet kasvovesinä, hiushuuhteina ja voiteiden osana (esim. lehmus, paju, vaahtera, koivu, leppä)
  • silmähauteissa
  • öljyuutokset hierontaöljyinä, vartalon kosteusvoiteina, voiteiden ainesosina, saippuoissa

Kylvyissä:

koivunlehti

koivunlehti toimii salaatissa, ihonhoidossa, teessä ja rohtona.

  • lehtien ja oksien eteeriset öljyt nautitaan höyryhengityksen muodossa kylvyssä tai saunassa
  • jalka-, istuma-, käsi- ja kokokylvyt

Rohtona:

  • haudukkeina
  • tinktuuroina eli alkoholiuutteina
  • salvoissa ja voiteissa
  • hauteina (kangas kastetaan vesiuutteeseen ja laitetaan kipeälle kohdalle)
  • kuivattuna ja jauhettuna viherjauheena ravintolisänä

Muista, että kasveilla on usein lääkinnällisiä vaikutuksia, ja liikakäyttö voi toisaalta aiheuttaa ei-toivottuja vaikutuksia, kuten vatsavaivoja, joten yleenä on parempi käyttää samaa kasvia säännöllisessä käytössä vain pari viikkoa kerrallaan. Allergisoivia aineita voivat olla havupuiden hartsi ja pihka ja monien puiden salisylaatit ja siitepöly.

Vaikuttavat aineet

Puissa on useita haihtuvia eli eteerisiä öljyjä, ja niiden yhdistelmä on suoranainen tuoksujen sinfonia. Lainaan tässä suoraan Piippoa haastattelustaan, kun hän sen niin hyvin sanoo:

”Haihtuvat öljyt vaikuttavat kemiallisesti aivo­alueisiin, jotka liittyvät mielialaan ja muistiin. Haihtuvat öljyt tasapainottavat koko elimistön hormonituotantoa ja lievittävät ahdistuksen ja alakulon tunteita”, Piippo kertoo.

Haihtuvien öljyjen hengittämisen tiedetään parantavan myös elimistön vastustuskykyä. Ne lisäävät elimistön tappajasolujen toimintaa, mikä auttaa ehkäisemään esimerkiksi hengitystietulehduksia, kuten flunssaa.

Ravintoaineitakin puista löytyy yllin kyllin: vitamiineja, kivennäisaineita, proteiinia ja runsaasti muita bioaktiivisia aineita: polyfenoleja, flavonoideja, antioksidantteja ja kasviestrogeenia. Puiden terveysvaikutukset ovat monipuolisia, esimerkiksi hengitystievaivat, kivut, haavat, ihottumat, nesteenpoisto, nivelkivut, korkea verenpaine, vatsavaivat ja verenkiertohäiriöt.

Mikä parhainta, puista ja metsästä voi nauttia kaikkien aistien kautta ja saada terveydellistä hyötyä muutenkin kuin sisäisesti vaikuttavista ravintoaineista.

Entäs puiden ominaispiirteet… ja reseptit. Ajattelin kirjoittaa niitäkin tähän samaan, mutta koska jutusta (niin kuin tämän päivän sessiosta) alkoi taas tulla niin pitkä, inspiroin itseäni kirjoittamaan pian uudestaan ja säästänkin seuraavaan postaukseen!

(Tässä vielä bonuksena Ylen juttu eiliseltä: Tutkimukset todistavat, että metsä on mahtava stressilääke: Laskee sydämen sykettä ja vähentää lihasjännitystä)