Puureseptejä osa 2: aika silmujen ja kuoren

Puureseptejä osa 2: aika silmujen ja kuoren

Silmu- ja hiirenkorvaaika on käsillä ja eri vaiheissa pitkässä maassamme. Aiemmasta kirjoituksesta löydät silmumyslireseptin ja täältä yhteenvedon erilaista tavoista hyödyntää puiden antimia. Silmut ovat ihania pureskeltavia sellaisenaankin, ja sopivat salaatin sekaan mainiosti. Karvasmantelin makuisesta pihlajansilmusta voi kokeilla uuttaa mantelilikööriä tai vaikka kehittää jälkiruokareseptin.

020

Pihlajansilmu

 

 

 

 

 

 

 

Pajusta, sen käytöstä ja ominaisuuksista kirjoittelin viimeksi. Tällä kertaa kerron pajunkuoriteekokeilustani ja lisäksi pari muuta kivaa ja yksinkertaista reseptiä. Pajunkuori irtoaa nyt tosi hyvin, vielä lehdellisistäkin oksista. Lehdetkin otin talteen, ja uutin niistä jalkakylvyyn ja loput käytän kasvovedeksi. Pajunlehdet saattavat ärsyttää vatsaa, joten kannattaa käyttää muiden puiden, kuten koivun, vaahteran ja pihlajan nuoria lehtiä salaatteihin. Loput pajunkuoret, joista en keittänyt teetä, laitoin pilkottuna kuivumaan.

Pajunkuoritee

Pajunkuoritee

Pajunkuoritee kipuihin ja särkyihin

Perusohje:

  • Pajunkuorta pieniksi palasiksi leikattuna, kuivattuna 1-2 tl, tuoreena 1-2 rkl
  • n. 0,5 l vettä
  • Lisää kiehuvaan veteen tai kaada kiehuva vesi päälle, anna hautua 10-15 minuuttia

Nauti kaksi kuppia päivässä.

Itse keitin noin litran vettä, johon laitoin muutaman pitkän suikaleen tuoretta, juuri irrotettua pajunkuorta. Annoin porista noin viisi minuuttia, missä ajassa vesi vaihtoi väriä ihanan kullanruskeaksi. Jätin teen hautumaan ja jäähtymään vielä noin kymmeneksi minuutiksi. Uutteessa oli makean lempeän hunajainen tuoksu ja myös maku oli melko vahva, makeahko ja hyvin miellyttävä. Päänsärystä viime päivinä kärsineelle teini-ikäiselle pojalleni laitoin mukaan varmuuden vuoksi mausteeksi hieman hunajaa ja puristuksen limettiä, ja näin ainakin maistui tosi hyvin.

Kupillisen juotuani tsekkasin pojan tuntemuksia: ”mm, no vähän vatsassa tuntuu”. Joo, koska niin tuntui minullakin, ei siis kipua, väänteitä tai sen suurempaa, mutta tuntui. Me ollaan kummatkin kyllä tosi herkkiksiä yleensäkin kaikille vaikutuksille ;). Tunne meni pian ohi, mutta toista kuppia ei tehnyt mieli juoda… Testataan huomenna uudestaan jääkaappikylmänä! Pajunkuori saattaa rasittaa vatsaa, sanotaan, ja ehkä tuo sattui olemaan niin tuoretta ja ytyä kamaa. Tai ehkä pienempikin annostelu pajunkuorta riittää jatkossa.

 

Pajunlehtitee väsyneille jaloille ja auringonsivelemille kasvoille

Perus”tee”ohje”:

  • 2-3 rkl pajun tuoreita lehtiä (kuivattuna 2 tl)
  • 0,5-1 l noin 80 asteista vettä (eli vähän aikaa kiehumisen jälkeen)
  • Kaada vesi lehtien päälle ja anna hautua noin 15 minuuttia.

Käytä osa heti jalkakylpyyn. Laita loput jääkaappiin ja käytä kasvovetenä.

Hiirenkorvajuoma

Tämän ohjeen sain Martoilta Villa Elfvikissä Espoossa luonnonpäivänä 20.5. koivujuoman nimellä.

  • 1 l vettä
  • 2 ½ dl pieniä koivunlehtiä
  • hunajaa
  • sitruunamehua

Keitä lehtiä noin 10 minuuttia. Siivilöi, ja sekoita joukkoon hieman hunajaa ja sitruunamehua (noin puolikas sitruunaa tähän määrään). Tarjoa kylmänä.

 

silmuja

Silmujen aika

 

Mainokset

Hui huhtikuun loppua ja pari kylmän kevään väriläiskää

En ole raaskinut haravoida kuolleita heiniä kotipihasta, jotta alla versovat kasvit saavat vielä lämmitellä niiden suojassa. Viime päivinä sää on vaihtunut sekunneissa. Juuri kun ajattelee, että nyt aurinko tuli esiin ja voisi lähteä ulkoilemaan, seuraavassa hetkessä tuleekin trombi, joka tuntuu vievän katon päältä ja lumiräntää alkaa tulla vaakatasossa. Ja kohta sama kuvio toistuu uudestaan.

Mutta näkyy pihassa pari väriläiskää: leskenlehdet loistavat rohkeasti keltaisina kylmyyttä uhmaten ja pajunkissat toistavat keltaista sävyä omien kukkiensa kautta. Mitenkäs näitä sään uhmaajia voisi käyttää?

Paju

Paju (Salix spp) tunnetaan sen sisältämästä salisiinista tai salisylaatista, joka on saanut nimensä pajun latinankielisen nimen mukaan. Kipulääkkeiden salisyylisappo on alunperin eristetty nimenomaan pajusta.

paju

Pajunkissat

Pajunkissat ovat ihanan pörröisiä keväänmerkkejä, joita tosin nykyään etelämmässä saattaa nähdä ympäri vuoden. Pajunkissoilla sanotaan olevan hormoneja tasapainottava ja liiallisia haluja hillitsevä vaikutus. Tällä hetkellä sadoin pienin kukin kukkivia ja siitepölyä erittäviä pajunkissoja on käytetty hermojen rauhoittamiseen ja nukkumisvaikeuksiin. Pieni lusikallinen kuivattuja kukkia riittää teekupillisen valmistamiseen.

Pajunkuori

Paras aika kerätä pajunkuorta on keväällä ennen lehtien puhkeamista, koska silloin kuori irtoaa parhaiten.

Salisiinia sisältävän kuoren voi kuivattaa ja jauhaa, ja sitä voi uuttaa öljyyn tai alkoholiin. Pajunkuoriöljy on ominaisuuksiensa ansiosta hyvä kipuöljy. Myös tuoretta pajunkuorta voi kokeilla pureskella päänsärkyyn synteettisten lääkkeiden sijaan. Tosin salisylaatit voivat ärsyttää herkkää vatsaa. Salisylaatille herkistyneet eivät voi käyttää pajua. Sitä ei myöskään kannata käyttää salisylaatteja sisältävän kipulääkkeen tai verenohennuslääkkeen kanssa samaan aikaan.

Kivun ja kuumeen lisäksi paju tehoaa reumaan, lihassärkyyn ja niveltulehduksiin, ruuansulatushäiriöihin, hiivatulehduksiin seka haavoihin ja ihotulehduksiin. Pajun kuoresta ja lehdistä voi tehdä teetä, öljy- tai alkoholiuutoksia ja vesiuutokseen kastettuja kääreitä.

Kuoritun pajunoksan voi myös kuivata ja säilyttää – jos ei heti käytä – korin punomista tai muita käsitöitä varten. Huomaa, että pajujen keruu ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.

leskenlehti

Leskenlehti

Leskenlehden latinankielinen nimi, Tussilago farfara, kertoo sen käyttömahdollisuuksista. Tussilagon suora käännös tarkoittaa yskän karkottajaa. Leskenlehden kukkimisen jälkeen kasvava lehti taas muistuttaa signatuuriopin mukaisesti keuhkopussia. Kukista ja lehdistä voi uuttaa teetä ja kukista voi valmistaa yskänsiirappia. Kukkia ja niiden varsia voi eri lähteiden mukaan jopa syödä sellaisenaan salaatissa tai kypsytettyinä, mutta se ei ole suomalaisten lähteiden mukaan suositeltavaa, kuten ei yleensäkään leskenlehden muu kuin tilapäinen käyttö. Leskenlehti sisältää maksalle haitallisia ja jopa syöpää aiheuttavia alkaloideja. Hyvä esimerkki siitä, että luonnonkasveihin tutustuessa kannattaa hankkia tietoa useasta lähteestä ja varmistaa kasvin turvallisuus.