My hoodz, my woodz

Auringolaskunvalon metsänpieleni, löytö viime vuodelta…

vanhoine kantoineen…

on nyt puoliksi hautausmaa uusia kantoja tulvillaan. En kyennyt ottamaan kuvaa tukkipinojen puolelta.

Syvemmällä metsässä jää oli sulanut sen verran, että metsäpoluilla pystyi kulkemaan. Taittaako myrsky puita näin korkealta? Mänty sai vielä otteen toisesta, siihen tukeutuen.

Tällä kävi huonommin.

Nämä taas lähtivät kahdestaan, samaa matkaa.

Tiukasti pystyssä, vaikka melko löyhästi kiven kanssa yhteen kietoutuneet.

Hus pois villiyrttikokit tämän kalliota imartelevan metsälakritsan läheltä!

Pikkukuuset kokoontuvat puolustuskuvioon.

Kuusten, mäntyjen ja koivujen keskellä, kuin paraatipaikalla, kohoaa tämä upea puu. Täytyy kesällä tutkia tarkemmin. Voisiko se olla jalava?

Toisella suunnalla uusi tuttavuus, suopursumetsä, houkuttelee pehmeine upottavine sammalineen.

Metsässä aika menee siivillä, aivan eri tavalla kuin samaa asfalttista jalkakäytävälenkkiä kiertäen. Huomenna erisävyinen postaus puista ja niiden toisenlaisesta hyötykäytöstä.

Jokamiehenoikeudet ja lupa nappaa

Jokamiehenoikeudet ovat olleet taas viime aikoina esillä julkisuudessa – kuten luultavasti joka kesä ja syksy. Ilmeisesti omien marja- ja sienipaikkojen paljastuminen huolestuttaa, koska kieltokylttejä on omille maille alettu pystyttää ahkerammin kuin aikaisemmin. Marjanpoimijoita on myös uhkailemalla häädetty pois “omilta” marjamailta. Suomen lain mukaan jokamiehenoikeudet koskevat kuitenkin kaikkia, myös ulkomaalaisia ja kaupalliseen tarkoitukseen poimivia.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan jokamiehenoikeudethan tarkoittavat sitä, että saat

• liikkua ja tilapäisesti oleskella muualla kuin toisten pihamailla ja viljelymailla sekä onkia ja pilkkiä
• poimia luonnonmarjoja (myös puista), sieniä, rauhoittamattomia ruohovartisia kasveja ja kukkia sekä risuja ja käpyjä

ja et saa

• aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille (sis. kotirauha), ympäristölle, eläimille, lintujen pesinnälle tai roskata
• kaataa tai vahingoittaa puita, tai ottaa oksia, havuja, kerkkiä, mahlaa, pihkaa, pakurikääpää tai sammalta, jäkälää ja muuta maa-ainesta
• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa tai kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

Ympäristöhallinnon sivuilta löytyy aiheesta yksityiskohtaisempaa tietoa Jokamiehenoikeudet -esitteen (pdf) muodossa. Lisäksi aihetta selventävät usein kysytyt kysymykset.

Marja- ja sienisadosta poimitaan joka tapauksessa vuosittain vain murto-osa, mutta ymmärtäähän sen, että harmittaa jos juuri siltä omalta tutulta paikalta kodin läheisyydestä herkut ovat kadonneet ennen kuin on itse niistä päässyt nauttimaan. Hyvien paikkojen löytäminen ei ole aivan itsestäänselvää ja helppoa.

Menneenä kesänä apuvälineeksi kehitettiin MustikkaGo, uusi sovellus, jonne voi merkitä mustikan otollisimmat kasvupaikat. Paikkojen paljastaminen voi tuntua ristiriitaiselta, mutta jospa poimintakohteet näin laajenisivat myös kauemmaksi asuinalueista, kaikkien iloksi.

Luontoyhteyttä etsimässä

Ensi viikolla Lahden seudulla vietettävä Ympäristöviikko ei ole päässyt vielä alkuunsa, mutta mikä liittyisi paremmin aiheeseen kuin Suomen Ladun Nuku yö ulkona -kampanja, joka haastaa suomalaiset nukkumaan yönsä ulkona lauantaina 17. syyskuuta. (#nukuyöulkona)

Majoitteena voi olla teltta, tarppi, laavu tai vaikka parveke. Tärkeintä on nauttia luonnosta ja jokamiehenoikeuksien suomasta mahdollisuudesta yöpyä maastossa.

Retkeileville ja telttaileville suomalaisille tämä ei ole uutta, mutta moni – itseni mukaan lukien – harvemmin kuitenkin yöpyy luonnonhelmassa. Olisi hauska osallistua tapahtumaan, mutta en ole vielä päättänyt pystytänkö teltan kotipihaan, laittaisinko patjan terassille vai saisinko houkuteltua perheenjäseneni jonnekin pihaa kauemmas.

Luontoyhteys laittaa meidät takaisin oikeille raiteille ja muistuttaa meitä elämän perusasioiden tärkeydestä, ympäristönsuojelu mukaan lukien. Ulkona luonnossa oleskelusta saa virtaa ja voimaa, ja suomalaisille erityisesti metsä on äärettömän merkityksellinen paikka. Myös luonnonvesi on ihmisen sielulle tärkeä, rauhoittava ja avaava elementti.

Luonto vaikuttaa hyvinvointiimme, ja ihminen voi alkaa tuntea olonsa ahdistuneeksi ilman luontoyhteyttä. Tilanteen voi korjata viettämällä enemmän aikaa luonnossa: metsässä, niityillä, rannoilla, vaaroilla… Kukin tyylinsä tai silloisen mielentilansa mukaan puuhailemalla, liikkumalla, luonnonantimia keräilemällä, katselemalla, rauhoittumalla, hiljentymällä. Kesällä eräs luontokuvaaja antoi hyviä vinkkejä: poikkea joskus polulta. Istu kivelle tai kannolle, ja vain katsele ja kuuntele. Istu tunti, toinen, kolmaskin.

Nykyään ihminen voi hyvinkin olla viettämättä juuri ollenkaan aikaansa luonnossa. Se on silti tärkeää kaikenikäisille: lapsille, nuorille, aikuisille, vanhuksille. Se maadoittaa, juurruttaa ja tuo perspektiiviä ja tasapainoa kiireiseen elämään; muistuttaa, että olemme luontokappaleita siinä missä muutkin. Ihminen kaipaa luontoyhteyttä, samoin kuin puhdasta ja luonnollista ravintoa.

Ympäristöviikko puolestaan muistuttaa ihmisen roolista luontoa ympäristöksi kahlitsevana ja siitä vastuunsa kantavana olentona ja  peräänkuuluttaa “vihreitä tekoja ja hauskaa yhdessäoloa”. Ympäristöviikkoa vietetään Lahden seudun kunnissa 19.-25.9. Ympäristöviikolla eri tahot järjestävät ympäristöaiheisia tapahtumia ja tempauksia, kuten luontoretkiä, kierrätystapahtumia, luentoja tai vaikkapa siivoustalkoita.

Ympäristöviikon haastekampanjan tarkoituksena on aktivoida niin yksityisiä ihmisiä, yhdistyksiä kuin yrityksiäkin tekemään pieniä ja suuria tekoja ympäristömme hyvinvoinnin, puhtauden ja viihtyisyyden edistämiseksi. Ota Ympäristöviikon haaste vastaan ja tee jokin ympäristöteko omalla pihallasi tai lähiympäristössäsi tai tee kestäviä valintoja arjessa parantaaksesi omaa ja luonnon hyvinvointia. (#ympäristöhaaste)

Jos jokainen tekisi sen yhdenkin pienen teon… Vau. Mikä voisi olla sinun tekosi? Muovin käytön vähentäminen? Sähkön käytön rajoittaminen? Roskien kerääminen luonnosta?